FloatRing jakaa ajoradalla olevien ajoneuvojen painon altaan ympärillä olevaan maahan eikä, kuten nykyään, suoraan altaan päälle. Näin estetään altaan halkeamat, suolaveden tarpeeton vuotaminen suolatuilta teiltä ja tienpinnan epätasaisuudet!
Painonjakorengas rautalankakehyksiä varten
FloatRing on tarkastuskaivojen runkoihin tarkoitettu painonjakorengas, joka asennetaan osana tarkastuskaivoa, mutta joka sijaitsee fyysisesti tien ja vesilaitoksen risteyksessä. Tällainen asennus sisältyy vesilaitosverkkoon, ja vesilaitosviranomainen laskee sen altaan elinkaarikustannuksiin. Tekniikka on suunniteltu siten, että kaivon kannen paine ei pääse kulkeutumaan kaivon materiaalia pitkin.
Allas vajoaa tai nousee raskaan liikenteen, pakkasrapautumisen, maaperäolosuhteiden muutosten ja tavaran/rakenteen heikkenemisen vuoksi altaan alapuolella. Talvella allas on ympäröivää maata lämpimämpi, minkä vuoksi allasta ympäröivä maa sulaa aikaisemmin/nopeammin. Kun asfaltissa ja lannoitteessa on halkeamia, suolavesi valuu kaivoon. Tämä syövyttää sekä betonia että metallia.
On myös mainittava, että altaassa tapahtuva kuluminen/liikkuminen vahingoittaa usein altaaseen tulevia putkia. Jos FloatRingin käyttöä halutaan perustella putkiverkostoa koskevissa standardeissa, tämä kuvaus voi olla riittävä: FloatRing poistaa/minimoi vaurioita, jotka johtuvat suhteellisista liikkeistä ja eri materiaalien erilaisesta joustavuudesta.
FloatRing™-renkaan asentaminen
Lue lisää: FloatRing siirtää kuorman kaivosta tielle
FloatRingiä käytettäessä kanavakehys on ankkuroitu asfalttirenkaaseen ja seuraa asfalttirenkaan liikkeitä. Voidaan huomata, että perinteisesti jouselle kiinnitetyt kanavakehykset heikentävät tällaisessa ratkaisussa lähimpänä kanavaa olevaa asfalttirengasta. Vaurioita syntyy usein ja altaan ympärillä olevan asfalttikannen käyttöikä lyhenee jopa 35 %. Suunnittelu on osoittanut, että samoissa olosuhteissa asfalttipäällysteen käyttöikä on lähes sama kuin muulla tien pinnalla. Joissakin tapauksissa jopa pidempi.
FloatRing voidaan asentaa olemassa oleviin kaivoihin tiellä, kadulla tai tilassa ilman, että olemassa olevaan kaivorakenteeseen tarvitsee tehdä muita toimenpiteitä, joten huolto- ja kannen uusimisaikojen osalta voidaan saavuttaa hyväksyttävät peittoajat.
Tien pinnassa olevien kaukaloiden korjaaminen
Tien pintaan jäävän öljypohjan korjaaminen on erittäin kallista, ja kun yhdessä öljypohjassa on ongelma, se vaikuttaa yleensä useisiin/kaikiin samalla tieosuudella oleviin öljypohjiin. Liikennetiheyden, raskaan liikenteen määrän ja kaivonkansia ympäröivän tien vaurioitumisen välillä on suora yhteys. Norjassa korjataan vuosittain 25 000 kaukaloa, ja tämä maksaa luonnollisesti paljon rahaa. Kaikki niistä eivät ole tiellä, mutta suurin osa on. Korjaukset ovat kalleimpia, vievät pisimpään aikaa ja vaikuttavat eniten liikenteeseen juuri tiellä.
Lue lisää: Voi muuttaa ikuisiksi ajoiksi, miten kaivonkannet pohjustetaan.
Testattu Norjassa ja Ruotsissa hyvillä tuloksilla
Float-rengas on asennettu useisiin satoihin kouruihin Norjassa ja Ruotsissa, ja tulokset ovat erittäin hyviä, mutta todellinen hyöty tulee vasta muutaman vuoden kuluttua, kun kourut eivät uppoa tai nouse tienpintaan. Rengas mahdollistaa kahdesta kolmeen päällystyskertaa (jyrsimättä vanhaa asfalttia) ennen kuin kaarevuutta on säädettävä uudelleen. Tämä tarkoittaa, että altaan käyttö voidaan varmistaa 40-80 vuodeksi, riippuen päällystystiheydestä.
Elinkaarikustannukset; lykätty kuntoutus
Edellä mainittu LIFE COST -käsite nousee keskeiseen asemaan; seuraavan kunnostuksen lykkääminen muutamalla vuodella johtaa merkittäviin kustannussäästöihin. FloatRingin asennuskustannukset ovat mitättömät, kun tarkastellaan tielinjan kourujen korjaamisen ja korvaamisen kokonaiskustannuksia. Mainitsemme myös liikenteen aiheuttamat meluongelmat, kun allas ei ole tien tasalla. Tämä koskee tietysti useimmiten tiheään asutuilla alueilla, joilla ihmiset asuvat ja työskentelevät lähellä tietä.
Kuka on vastuussa?
Lue lisää: Kuka maksaa tienpinnan laaksot?
Lopuksi, kuka on vastuussa altaasta ja altaan yläosasta ja siten myös kustannuksista? Kaukaloiden omistajuudesta on poikkeuksia; pintavesikaivojen osalta se voi olla Tiehallinto, lääni tai kunta. On myös viemärikaukaloita, kaukolämpökaukaloita ja roska-altaita ("bossug"), joilla voi olla muita omistajia - mutta yleisesti ottaen vesiviranomaiset omistavat kaivovastuun. Tätä voidaan havainnollistaa seuraavasti:
